Mikä on ominaista lovikkagarnille?

Järbo Lovikka -merkin lovikkalankamme on villalankaa (joka nyt - perinteisesti on 100 % villaa) ja jolle on ominaista se, että se on kehrätty paksua ja melko huokoista. Sillä, että lanka on huokoista kehrättyä, on suuri merkitys, jotta neulomasi lapaset ovat vain Lovik-lapsia, siitä lisää alla. Tarjoamiamme erilaisia lankoja on saatavilla perinteisissä väreissä sininen, keltainen, punainen, harmaa ja valkoinen, mutta myös modernimpi neonpinkki, neonkeltainen ja purppura, jotta voit halutessasi neuloa itsellesi Lovik-käsineparin todella modernia vintagea.

Neulo Lovikkavantar

Lovikka-kinnas on klassinen peukalokinta, joka on neulottu kaksoiskaulus ranteiden ympärillä, kaulusta koristaa usein klassinen siksak-kuvioinen reunus punaisena, keltaisena tai sinisenä (yhdessä tai useammassa värissä). Kaksoiskaulus kumpuaa käytännöllisestä toiminnasta, että se toimii hieman kuminauhana ja tekee hanskasta tiukemman ranteen päällä, kaulus voidaan myös taittaa alas niin, että käsineet istuvat korkeammalle käsivarsien päällä. Käsineisiin on kiinnitetty myös tunnusomaiset tupsut, jotka on tarkoitus sitoa yhteen, jotta käsineet ripustetaan helposti kuivumaan.

Lovikkavantar - kuvio

Tietysti lovikkalanka ja lovikka-tekniikka sopivat erinomaisesti lapasien, pulssinlämmittimien, hattujen ja huivien neulomiseen. Jos sinulla ei ole inspiraatiota tai tarvitset kuvioita lovikkaprojekteihisi, olet tervetullut selaamaan sivuamme neulekuvioiden kanssa. Jos et löydä sieltä oikeaa tai tarpeeksi kaavaa, voit etsiä Järbo Lovikan omista neuleohjeista.

Kun lapaset on neulottu loppuun, finaali jää ja tässä ilmava, paksu, huokoinen langan kierre tulee esiin. Tämän tyyppisellä langalla rukkaset on nyt helpompi rypistää pesun ja mahdollisesti karstauksen aikana. Kun rouhinta - huovutus on tehty, saat lapasen, joka ei välttämättä enää näytä neulotulta, mutta vastineeksi on sekä pörröinen, pehmeä, uskomattoman eristävä ja lämmin.

Lovikkavanien tarina

Ensimmäiset valmistetut lovika-käsineet neulottiin vuonna 1892 Erika Aittamaa toimesta. Erika oli metsänhoitajan vaimo, lapsiperhe. Hänen miehensä puunmetsä oli pitkiä aikoja poissa perheestä töissä, yhdessä he asuivat niukasti ja köyhyydessä pienessä Lovikan kylässä (joka kuuluu nykyään Pajalan kuntaan Norrbottenissa). Erika teki kaikkensa tuodakseen perheelle lisätuloja ja neuleammattinsa ansiosta hän sai silloin tällöin tilauksia erilaisina lankatöinä. Ikonisiksi lovika-käsineiksi muodostuvat lapaset syntyivät vähän sattumalta, kun asiakas oli tyytymätön tilaamaansa lapaseen, joka oli hänen mielestään aivan liian paksu ja jäykkä. Rouva Aittamaa ei kuitenkaan antanut periksi ja ryhtyi villan pesuun ja karstaukseen. Ei kestänyt kauan, kun menestys oli totta ja lisääntynyt kysyntä johti siihen, että Erika joutui opettamaan tekniikkaa useille kotiäidille.

Tämä oli asia, josta Tornedaleen köyhät naiset ja perheenäidit hyötyisivät tuloa tuottavana lisätyönä useiden sukupolvien ajan. Kuitenkin vasta vuonna 1961 tavaramerkiksi rekisteröitiin Lovikkavanten AB, yritys, joka oli olemassa konkurssiin asti vielä vuonna 2007. Erika Aittamaa kuoli vuonna 1956 86-vuotiaana. Hän tai hänen perheensä eivät saa osaa merkin tuloista, mutta hänen lovikkagar ja lapaset elävät edelleen.